Tää aihe on mulle tosi vaikee ja mun on todella hankalaa pukee tää sanoiks. Koitin tehä videoo, mutta siinäkin jauhoin ihan ympäripyöreetä paskaa ja päätin yrittää kirjottaa asiasta. Tää ei oo humoristinen postaus, toisin kun melki kaikki muut mun postaukset. Haluun siis puhua mun suhtautumisesta mun omaan kehooni ja somen vaikutuksesta yleisesti ottaen ihmisten tavoitteisiin ja kehonkuvaan. Kuvituksena piccii mun tän hetkisestä sheipistä.
Alotetaan ihan alusta. Mä olin lapsena lihava. En mikään ihan jäätävä tankki, mutta vähän ylipainoinen. Mun terveydenhoitaja mainitsi asiasta kun olin 10 tai 11 vuotias ja päätin alkaa tekemään asialle jotain. Aloin urheilemaan ja kasvupyrähdys sattui samaan rakoon, jolloin painokäyräni teki syöksylaskun alaspäin. Samoin kehonkuvani. Siitä lähti alamäki ja jatkuva arvostelu omaa peilikuvaa kohtaan.
Muistan, kun ala-asteen lopulla söin lastenbileissä porkkanaa, kun pelkäsin että sipsit lihottaa. Yläasteen alussa lenkkeilin verenmaku suussa, koska halusin kuluttaa kaloreita ja juosta cooperissa parempia tuloksia. Kasiluokalla laskin kaloreita kalenteriin ja rajoitin syömisiä suunnitelmallisesti. Kasiluokalla tajusin, että kaikki ei ole hyvin. Kävin omatoimisesti juttelemassa terkkarille ja huomattiin, että mulla alko olee kaikki anoreksian oireet. Se ei kerenny onneks kunnolla puhkeemaan, koska tajusin ite lopettaa ennen kun oli liian myöhästä.
Tän jälkeen oon syöny normaalisti ja ollu ihan normaalipainoinen, mutta oon aina ollu vähän tyytymätön omaan kroppaani. Kai se on ihan tavallista, vaikkei sen pitäisi olla. Musta tuntuu, että melkein jokainen nainen haluaisi olla vielä paremmassa kunnossa ja näkee itse itsensä paljon kriittisemmässä valossa, kun muut näkevät. Eritysesti sosiaalinen media on tähän syyllinen. Tähän palaan myöhemmin.
Mä ymmärsin vasta lukiossa liikunnan nautinnollisen puolen ja nykyään se on mun intohimo muutenkin kun sen takia, että siitä on hyötyä. Mä saan liikunnasta todella suurta mielihyvää muutenkin kun sen takia, että näytän koko ajan paremmalta. Mulle tulee liikunnasta hyvä mieli ja salilla, sambareeneissä ja lenkillä käyminen on mulle pakokeino kaikesta muusta arjen häslingistä. Puntilla sarjoja tehdessä mä en oikeesti mieti yhtään mitään muuta, kun sitä miten teen liikkeet niin että saan ne tuntumaan. En mieti koulua, velvollisuuksia, raha-asioita enkä rakkausasioita. Mä vaan mietin sitä, kuinka hyvältä rauta tuntuu kädessä. En vois enää kuvitella elämää ilman tota pakokeinoa.
En koe itseäni sairaaksi, koska mun suhtautuminen liikuntaan ja ravitsemukseen on intohimoinen mutta ei pakkomielteinen. Toisaalta en tiiä kuinka normaalia on tyyliin puolet hereilläoloajasta miettiä ruokaa ja treenejä. :D No ei vaa, mut mietin niitä tosi paljon. Mietin aika tarkkaan mitä syön, mutta syön tarpeeksi. Alan jopa pikkuhiljaa huomaamaan, koska on aika levätä. Jos oon kipee, osaan olla liikkumatta, vaikka se on yhä henkisesti vaikeeta. Pystyn juomaan pari lasia viiniä ja herkuttelemaan välillä ilman huonoa omaatuntoa. En koe, että mun elämäntapa millään tavalla rajoittais mun elämää, vaan koen sen enemmän antavana kun ottavana.
Vaikka tiiän, että oon semi hyvässä kunnossa ja mun kroppa on ihan hyvän näkönen, niin silti oon ihan niinkun moni muukin tyttö, jonka kehonkuva on joskus vääristyny. Sitä on tosi vaikee saada muuttumaan, kun se kerran menee vinoon. Katon joka päivä itteeni peilistä ja mietin et hyi vittu miten voin näyttää tolta. Miten mulla voi olla noin iso maha ja noin paljon läskiä käsivarsissa. Miten mulla voi olla noin kauheet selluliitit reisissä ja roikkuvaa selässä. Olin diietillä 8 viikkoo (joka tuotti tuloksia), jonka jälkeen söin maissipastaa ja olin ihan varma että kaikki tuli takasin, vaikka järki sano et camoon! :D Vaikka saatan vaikuttaa ulospäin tosi itsevarmalta ja siltä, että tiiän et näytän hyvältä, nii en mä aina oo. :D Toisaalta paranemisen merkkejä on ilmassa, koska kyl mä melki joka päivä myös mietin jossain vaiheessa päivää, et ei hitto kyl mä sittenki oon iha kuuman näköne kisuli. Mulla noi tunteet itseäni kohtaan kun vähän heittelee. :DDD
Siinä pälätystä musta. Nyt haluun vähän jutella somesta ja mediasta ja sen vaikutuksesta varsinkin nuoriin tyttöihin. Tää fitnessbuumi on täyttäny Instagramit ja Facebookit ja muut kanavat punttikuvilla ja treeniblogeilla, joissa toinen toistaan timmimmät mimmit esittelee jäätäviä berbereitään ja olemattomia vyötäröitään. Fitnessurheilijat postaa kuvia kireästä kisakunnosta ja unohtavat mainita, etteivät todellakaan ole siinä kunnossa 365 päivää vuodesta.
Some ei kerro todellisuutta ja se unohtuu monelta. On olemassa sovelluksia, joilla voit tehä itelles perseen viidessä sekunnissa. Sun ei tarvi edes osata käyttää photoshoppia. Skinnyimmätki perseettömät narumuijat saa itelleen perseen kun ottaa peiliselfien niin et on hyvässä lonkkalevossa pylly pystyssä. Fitnessurheilijoiden kisakunto olisi jopa vaarallinen pidemmällä tähtäimellä. Sellainen rasvaleveli ei vaan ole normaali. Ja silti niin moni tavoittelee joka päiväiseksi kunnokseen sitä kisakuntoa. Ei ihme, että kehonkuva vähän vääristyy.
Muihin vertaaminen ei muutenkaan ole kovin kauaskantoista, koska kun on kyse vartalosta, et voi koskaan olla ihan täysin samanlainen kun muut. Kannattaa pyrkiä voittamaan itsensä ja asettaa järkeviä tavoitteita, jotka on mahdollista saavuttaa. Mä saan ainakin eniten motia siitä, kun katon vanhoja kuvia itestäni ja vanhoja punttituloksia. Siinä huomaa sen oman kehityksen. Toki muidenkin tulokset motivoi, en voi sitä kiistää (ja toivon että itsekin motivoisin jotain), mutta silti se oma kehitys on kaiken A ja O. Mä koitan koko ajan tsempata itteeni terveempään suhtautumiseen omaa kroppaani kohtaan, ja toivon että muutkin mun kaltaiset tytöt (ja pojat) tekis niin. Elämä on liian lyhyt murehtimiseen. :)
-Veera
Hyvä postaus, mutta en tykkää tosta skinnyshamingista-"perseettömät narumuijat" särähtää ikävästi korvaan. En myöskään tykännyt kun baaritanssimispostauksessa puhuit ivalliseen sävyyn "epämääräisesti hytkyvistä" ihmisistä, vaikka sekin postaus oli hyvä. Joo ymmärrän että noi on "sun läppää", mutta julkisella alustalla kirjotellessa kannattaa kuitenkin vähän miettiä mitä sanoo. Varsinkin tässä postauksessa on suuri ristiriita siinä, että puhut itsensä hyväksymisen ja bodyloven tärkeydestä, mutta samalla rivien välissä tyylii lukee että pidät "perseettömiä" hoikkia mimmejä rumina. Terveisin lättäpylly ja tanssitaidoton ;D
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, pitää ottaa huomioon tollaset paremmin :) Toki siis pointti oli lähinnä tässä postauksessa se, että kaikkea ei pidä uskoa minkä näkee, eikä se että pitäisin perseettömiä muijia yhtään sen vähäarvoisempina kun muut ja kyl sä sen varmaan ymmärsitkin mutta joo toki tosta voi saada semmosen kuvan :D Pahoittelen :)
PoistaKiitos kommentistasi, pitää ottaa huomioon tollaset paremmin :) Toki siis pointti oli lähinnä tässä postauksessa se, että kaikkea ei pidä uskoa minkä näkee, eikä se että pitäisin perseettömiä muijia yhtään sen vähäarvoisempina kun muut ja kyl sä sen varmaan ymmärsitkin mutta joo toki tosta voi saada semmosen kuvan :D Pahoittelen :)
PoistaSä oot kyl tosi kovassa kunnossa!! :) oo ylpee itestäs! Ja muuten tuli mieleen et teetkö vielä niitä mallihommia?
VastaaPoistaVoi kiitos tosi paljon! Ja siis listoilla oon yhä mutta en oo keikkaa tehny :D
PoistaKiva lukea vakavempaaki tekstiä! Kuitenki ehkä tässä tyylilajissa ois voinu jättää sä-passiivin ja englanninkieliset ja selkeesti murteelliset sanat pois kuten "picci" ja "melki". Mua itseä häiritsi erityisesti lähes loukkaavasti sanottu "skinnyimmätki perseettömät narumuijat". Osallahan ei peppu vaan oo iso samalla tavalla kun sä kirjotit rinnoistat aikasemmassa postauksessa. Lisäksi suomen kielessä on "perse" sanalle useita, korrektimpeja vastineita.
VastaaPoistaps. viime postaus oli tosi hauska! kiitos siitä
Kiitos rakentavasta palautteesta :) Mun kirjoitustyyli on tosiaan vähän tommonen "rempseä" tällaiseen aiheeseen ja pyrin ottamaan sen tulevaisuudessa huomioon. Ja kuten ensimmäiselle kommentoijalle sanoinkin, niin tarkoitus ei todellakaa ollut loukata pienipyllyisiä tai pitää heitä millään tavalla pienemmässä arvossa vaa selittää että kaikkea ei kannata uskoa mitä näkee. :) ymmärrän kyllä että tosta voi saada väärän kuvan ja koitan välttää väärinymmärryksiä tulevaisuudessa. Ja kiva että tykkäsit edellisestä postauksesta!
PoistaMun täytyy sanoa että en oikein tykkää tästä sun nykyisestä ”tyrkkytyylistäs”. Ja täytyy ihmetellä että puhumallasi liikuntamäärällä näytät kuitenkin vain suhteellisen tavalliselta tallaajalta. Toki on hienoa että olet itse itseesi tyytyväinen.
VastaaPoistaMitä tarkotat mun "tyrkkytyylillä"? :D Ja siis minähän en ole todellakaan minnekään kisalavoille menossa, joten en tiristä rasvoja minimeihin joten kyllähän sitä mulla on on, en kiistä :D ulkonäkö ei kuitenkaan kerro mitään mun kehityksestä ja siitä millanen kunto mulla oikeasti on joten turha arvostella tavalliseksi tallaajaksi sen perusteella :)
Poista”Tyrkkytyylillä” tarkoitan haluasi keikistellä pikkuruisissa vaatekappaleissa kaiken kansan nähtävillä. Ja näyt itsekin osaavan sinulle parhaimmat poset, joissa saat juuri haluamasi parhaimmat kehonosasi esille. Tää on niin tätä päivää :) Poseerausoppiahan auliisti jakavat nämä ”oikeat” fittnessmimmit. Joista suurin osa on juuri näitä, jotka elävät julkisuudella eivätkä varsinaisesti tähtää lavalle.
PoistaSelvä homma!:D
PoistaTörkeetä, että joku kommentoi toisen ulkonäköä noin negatiiviseen sävyyn, juuri, kun toinen on kirjoittanut epävarmuudestaan... T. Ex-anorektikko
PoistaPistää vihaks!
Juuh samaa mietin :D
PoistaKirjoita Veera postaus slutsheimauksesta! Selkeesti olis paikallaan vaikka ei treenaukseen liity mutta liittyy moniin kuviin joissa naiset esittelee treeniensä tuloksia. Keep it up girl!
PoistaHei kiitos vinkistä! Vois kirjottaa jos uskallan :D
PoistaEihän tos mitään törkeetä ollut, jos joku on jonkun mielestä tavallisen tallaajan näkönen. Täytyy kestää kritiikkiä jos itestään laittaa julkiseen jakoon tollasii kuvii. Sehän oli vaan yks mielipide.
PoistaVoi älytön! :D Et voi olla tosissasi. Ei kuvien julkisuus oikeuta enempään arvosteluun.
PoistaNo ei se ehkä itsessään ollu törkeetä, mutta sen esitystapa oli mun mielestä vähän törkee ja tommoset voi myös jättää sanomatta :D
PoistaKirjota oikeesti slutshamingista!! Ja voi apua, haluisin tietää onko ton tyrkyks haukkujan kuvat itestään somessa huonoryhtisiä ja paskassa valossa otettuja. Niinpä. Näytät hyvältä pikkuruissa vaatteissa, ja "tavallinen tallaaja" on ihan under statement :D kateelliset huutelee, ei kai sais pitää treeniblogii jos ei tähtää fitnesslavoille. Eikä edes omalla naamalla kehdata sanoa.
PoistaKiitos kannustuksesta Lotta! <3 kai mun on pakko siitä sitten postaus jossain vaiheessa vääntää kun näin on toivomus xD
PoistaHarvoin kukaan saa mua provosoitumaan, mut nyt on kyllä pakko älähtää.
VastaaPoistaKirjoitit, että sulla alkoi olla kaikki anoreksian oireet, mutta sairaus ei ehtinyt puhkeamaan. Itse anorektikkona näen punaista kun joku väittää tällaista.
Ensinnäikin, jos sulla olis kaikki anoreksian oireet, niin silloin sulla olis ihan diagnosoitava anoreksia, eikä siinä mitään "puhkeamista" enää tarvita. Syömishäiriöt diagnosoidaan nimenomaan niiden tyypillisten oireiden perusteella, ja jos ne sulla on, niin sillon oot jo sairas. Sen lisäks sut jokseenkin hyvin tuntevana, ton sun tekstis perusteella ja itse monta vuotta sairastaneena väittäisin, että sulla nyt kyllä ei todellakaan anoreksian oireet täyttyny. Se että laihduttaa (tai on vaan laiha), epäterveellinen ruoka inhottaa, lenkillä käy pakosta ja oma keho ei miellytä ei vielä todellakaan ole anoreksiaa. En väitä, etteikö joku esim epätyypillinen syömishäiriö olisi kohdallasi silti ollut mahdollinen.
Halusin tästä huomauttaa, sillä mielestäni tekstisi antaa aivan väärän kuvan anoreksiasta. Ihan kuin anorektisesti käyttäytyvä ihminen voisi tuosta vaan alkaa syömään normaalisti kun joku asiasta huomauttaa. Oikeasti oireista eroon pääseminen vaatii vuosien kovan työn ja ammattilaisten avun.
Toinen syy tälle viestilleni on se, että alan saada tarpeekseni nuorista naisista, jotka hakevat huomiota "apua mulle melkein tuli anoreksia" -kommenteillaan, jotka luovat ihmisille aivan väärän kuvan syömishäiriöistä. En tiedä oliko huomion hakeminen tarkoituksesi, mutta siltä se minulle kuulosti.
T: anorektikko, joka ihan tosissaan yrittää parantua, ja kärsii ihmisten vääristä mielikuvista
P.s. Huonolla itsetunnolla varustettu ihminen harvemmin julkaisee itsestään tuollaisia kuvia kuin tässä tekstissä julkaisit, joten kuvat saavat lukijan (tai ainakin minut) epäilemään koko postauksen tarkoitusta
Todella ikävää jos sulle tuli postauksesta tollanen olo. En oikein paljoa muuta osaa kommentoida asiaan. Musta on myös ikävää että jos kerta koet tuntevas mut hyvin niin kommentoit silti anonyyminä ja vähättelet mun oireita. Jos terveydenhoitaja on ollu sillon sitä mieltä et mulla on puhkeamassa anoreksia nii kai mä oon aina ajatellu sitten niin. Ei se anoreksiakaan nyt ihan tyhjästä vaan pamahda, kyllä sekin jollain tavalla kehittyy. En mäkään päivässä noista tunteista ole parantunut kuten kerroin. Yhä koen välillä etten oo muottiin sopiva mutta oon myös alkanu hyväksyy itseäni. Voit vaikka ite kirjottaa julkaisun ja kertoo omia kokemuksia jos mun kokemukset on vääriä :)
PoistaAiniin haluan lisätä että ymmärrän kyllä sun pointin enkä halua vähätellä sun tilaa ja todella toivon että parannut. Mutta siis lähinnä että toivon silti ettei tämmösiä lievempiä muotoja silti vähäteltäisi :)
PoistaKommentoin tänne anonyymisti, sillä itse en halua kerätä huomiota sairaudellani. Kerron siitä ihmisille joille haluan, mutta en halua internetissä kaikkien tietoon sairauttani saattaa.
PoistaTerveydenhoitajasi on varmasti ollut ihan aiheesta huolissaan, mutta edelleen fakta on se, että jos sulla on kaikki anoreksian oireet, niin sulla on anoreksia. Totta kai anoreksia kehittyy hiljalleen, ja sen vuoksi terveydenhoitaja onkin kanssasi asiasta keskustellut, sillä en väitä etteivät nuo kertomasi asiat olisivat myöhemmin voineet johtaa anoreksiaan, jos olisit jatkanut samalla linjalla. Pointtina siis: sinulla ei ollut KAIKKIA anoreksian oireita (tai edes lähellekään kaikkia) sillä silloin sinulla olisi ollut anoreksia. Sen sijaan tilanteessasi on ollut mahdollista, että tuosta olisi kehittynyt joskus anoreksia, mutta sitähän me emme voi tietää, koska niin ei käynyt. Älä siis väitä olleesi lähellä sairastumista, kun niin ei käynyt.
Okei en nyt jatka tätä keskustelua koska mulla ei oo asiaan enää mitään sanottavaa. Kuten jo sanoin niin ymmärrän sun pointin ja oon pahoillani jos sain aikaan mielipahaa. :/
PoistaItse ortoreksian kautta anoreksiaan sairastuneena haluan kompata erityisesti aikaisempaa kommenttia siitä, että harvoin kukaan syömishäiriöinen haluaa omaa sairauttaan netissä jakaa. Itse en sinua, Veera, tunne, mutta läpänheittosi siitä, että valveillaoloaikasi aikana mietit ruokaa ja treenejä ei kuulosta siltä, että sinulla olisi kovin konkreettista käsitystä syömishäiriöstä, sen kahlitsevuudesta ja rajoittavuudesta. Tekstistäsi huomaa, että ruoka ja urheilu ovat muuttaneet aikoinaan elämääsi ja tilanteesi olisi mahdollisesti voinut muuttua vieläkin rajoittuneemmaksi, mutta yksittäiset oireet eivät tee sinusta syömishäiriöistä.
PoistaHaluan myös jakaa oman ihmetykseni (edelleen heikon itsetunnon omaavana) postauksen kuvista, koska itse en ainakaan pystyisi/uskaltaisi/kehtaisi jakaa omia bikinikuviani nettiin, jos näkisin itseni "rumana" tai riittämättömänä ulkoisesti. Tämän vuoksi ainakin omasta mielestäni puheesi tyytymättömyydestäsi omaan ulkonäköösi kuulostaa kovinkin paksulta, koska tekstin kuvat eivät todellakaan anna sinusta kuvaa itseesi tyytymättömänä.
Hitto tää postaus tuntuu ny herättävän kyl tosi paljon ikävää tunnetta ihmisissä. Oon tosi yllättynyt. Kuten jo edelliselle kommentoijalle sanoin niin ymmärrän teidän pointit mutta mulla ei taida olla enempää sanottavaa asiaan. Mut mitä noihin kuviin tulee. En valehtele sanoessani et mietin paljon sitä et en ole sopiva, et tarvis olla parempi. Mutta kuten sanoin niin nään itseni nykyään osittain myös hyvässä valossa ja sen verran mun itsetunto on parantunu et voin tällaisia kuvia julkaista. Mielen ristiriitoja on ulkopuolisena ehkä vaikeakin ymmärtää ja ymmärrän jos mun puheet tuntuu paksulta.
PoistaSyömishäiriö on mielenterveyshäiriö, joka syntyy osaksi käyttäytymisen pohjalta, kuten oikeastaan kaikki ihmisen ajattelu/käytös. Tosi rohkea postaus, ja mussa ainakin herätti paljon ajatuksia siitä kuinka moni hiljaa kärsii väärentyneestä omakuvasta. En ymmärrä miten voi olla ylempänä kommentoiville niin vaikeaa katsoa henkilöä, jolla on itsetuntoa ladata ko. kuvia nettiin. Musta liikaa energiaa käytetään siihen, että määritellään että sä oot anorektikko ja sinä et, kun oireet on silti oikeita ja se ei poista ongelmaa. Paljon tsemppiä <3
PoistaKiitos ihanasta kommentista! <3
PoistaMusta on inhottavaa, että luot blogissasi asetelman "minä teen oikein ja muut väärin". Osa postauksistasi on läppäää (ja hauskaa luettavaa) mutta sorrut toisinaan soimaamaan muiden liikuntattomuksia turhaan. On hienoa, että olet löytänyt liikkumisen ilon ja nautit siitä mitä teet, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että juuri sinun tapasi liikkua on ainoa oikea ja kaikille sopiva. Meitä on monenlaisia ja törmäämme somessa jatkuvasti erilaisiin illuusioihin. Kaikilla meillä on erilaiset kauneusihanteet, eivätkä kaikkia halua juuri puntilla pumpattua kroppaa. Jos joku ihminen ei ihaile lihaksikkuutta tai nauti olostaan lihaksikkaana, onko tämä jollain tapaa väärin? Jopa me perseettömät narumuijat voimme harrastaa liikuntaa ja nauttia olostamme juuri tällaisina kuin olemme. Asenteesi on tosi jees – teet asiat tyylilläsi ja juuri kuin itse haluat, joten miksi emme me muutkin saisi liikkua omalla tavallamme.
VastaaPoistaEn ole ainakaan tahallani halunnut levittää tällaista mielikuvaa asenteestani ja on tosi ikävää jos tällainen kuva on tullut. :o Mul on vähän vaikee huumorintaju ja oon tosi kärkäs sanomisissani ja se teettää mulle aina ongelmia xD mutta jos se yhtään auttaa niin en todellakaan ole tarkoittanut et olis väärin tehdä niin kuin mä en tee!
PoistaNyt on kyllä pakko sanoa että en ymmärrä näitä edellisiä kommentoijia. Joko ette lukeneet postausta kokonaan tai ette ymmärtänyt sitä.
VastaaPoistaErittäin hyvä postaus asiasta! En ole lukenut muita postauksiasi mutta minusta tämä oli hyvin rakennettu kokonaisuus. Ehkä mun huumori on sitten yhtä vinksahtanutta kun sulla :D Lisään vielä, että jos multa kysytään niin sun kroppa hipoo täydellisyyttä mun silmissä. Omasta (mies)näkökulmasta sulla on just semmoset muodot kun naisella kuuluukin olla! Onnea ja menestystä myös jatkoon kropan kehittämiseen :)
Voi ei ihanaa että ees jotkut on ymmärtäny mun pointin! Piristi tosi paljon aamua ja melki tuli itku silmään! :D Kiitos kivasta kommentista!
PoistaJa lisään vielä sen verran teille jotka mielenne pahoititte noista anoreksian oireista, että jos teidän mielestä ei voi puhua anoreksiasta koska Veera ei teistä oo kokenu sitä mitä te, niin älkää tekään ottako kantaa noin kriittisesti siihen mitä Veera on kokenu koska ette tekään tiedä siitä. Peace out! :)
PoistaKiitos.
PoistaJoo, mäki tulin lukemaan kommentin vastauksen (kolmas kommentoija) ja kyllä ihmetytti kaikki jotka pahoittivat mielensä. Älä ota ittees! Monen syömishäiriöisen psyyke ei kestä kenenkää muun oireiden lukemista ja joillekkin jopa pelkästään toisen elämästä lukeminen (riippumatta siitä onko se hyvää vai huonoa) voi olla liikaa.
PoistaMulla on itellä ollu samanlaisia "oireita" (uskaltaako tota sanaa nyt ess käyttää!) juurikin kasi- ja ysiluokan välissä mutta onneksi sain homman kuriin ennen ku se lähti kokonaan käsistä. Kommentoija sanoi, että ihmiset eivät voit päättää sairastuvatko vai eivät ja onkin oikeassa, mutta on totta että jos sairauteen reagoi ajoissa, voi omalla toiminnallaan olla sairastumatta vakavammin. En sano, että sairastuminen on ihmisen oma vika. Tiedän kuitenkin, että johonkin vaiheeseen asti voi lopettaa myös itse koska olen sen itse kokenut.
Paljon psykiatriasta lukeneena voin kertoa, että fakta ei ole se että jos kaikki anoreksian oireet on niin sitä sitten sairastaa. Anoreksia, samoin kuin kaikki muut psyykkiset sairaudet ja myös osa fyysisitä, ovat jokaiselle yksilöllisiä ja oireilevat yksilöllisesti. Sairaus todetaan psykiatrin kokonaisvaltaisella lausunnolla, ei yksittäisten oireiden katsauksella.
Pisteet sulle asiallisista vastauksista epäasiallisiinkommentteihin! Mielestäni ei ole asiallista kertoa postauksen kirjottajalle että bikinikuvan nettiin laittaminen on väärin jos kertoo omistavansa huonon itsetunnon. Se voi olla vaikka keino käsitellä ja päästä yli siitä ja voi olla iso edistysaskel jollekkin! :)
Kiitos tästä kommentista! Kuten jo yllä sanoin niin ymmärrän kyllä kommentoijien pointin mutta pystyn samaistumaan tähän mitä sanoit tosi hyvin! Kiva että jotkut ymmärtää, ajattelin jo että oonko ihan paska ihminen kun tämmöstä oon kirjottanu omista kokemuksista :D
PoistaHuhheijaa!:D Syömishäiriöinen haluaa olla aina paras syömishäiriöinen. Siksi ehkä jollain saattoi mennä vähän tunteisiin. En tarkoita tuota pahalla edellisille kommentoijille, mutta kokemuksella voin sanoa niin. Olen parantunut anoreksiasta nyt n. 7 vuotta ja tiedän todella mitä se on. Ärsyttävää, että ihmisen huonoa oloa ja anoreksian oireita ei voi ottaa tosissaan jos se ei nyt kunnolla puhkea ja blaa blaa. Eikö se ole helvetin hyvä, ettei kunnolla puhkea!! Oon todella onnellinen jos edes yks säästyy siltä helvetiltä. Miks ei voi olla onnellinen muiden puolesta?:( Älä Veera välitä.
VastaaPoistaKiitos Susku kivasta kommentista! <3
PoistaMä ymmärrän, että tää postaus herättää tunteita ja oikeestaan fiilaan lähes kaikkia kommentteja jossain määrin. On hyvä, et puhut Veera vääristyneestä kehonkuvasta jne. ja mä toivon, et ymmärrät että tapasi kirjottaa ja blogata provosoi ja saa helposti ihmiset varpailleen.
VastaaPoistaEn ota kantaa muiden näkökantoihin, koska postauksen viesti on asiallinen, mutta kuvat ja teksti tekevät varmasti oman osuutensa ihmisten suhtautumiseen.
Oot varmasti hyvä ihminen, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Oletkin jo aikaisemmissa kommenteissasi sanonut, että tiedostat itsekin huumorisi mutkikkuuden ja sen, että kaikki eivät sitä ymmärrä. Haha, itsellenikään eivät kaikki vitsisi aukea, mutta nämä ovat nyt näitä... Jatkoon kuitenkin haluan antaa vinkiksi, että mieti _oikeasti_ tarkkaan miten asiat ilmaiset, koska netissä suuttuneet ihmiset voivat helposti kaataa pahan olonsa suoraan sun niskaan ja luoda sulle tosi paskan fiiliksen. Ihana huomata, että sulla on itsetunnon kanssa tapahtunut kehitystä, mutta jos itsetuntosi toisinaan taistelee yhä matalissa tunnelmissa, älä turhaan hae "hyväksyntää" somessa, koska omalla kohdallani homma ei ainakaan toiminut, vaan tilanne kallistui yhä heikompaan suuntaan. Toivon tosissani, että et oo loukkaantunut aikaisemmista kommenteista, mutta etköhän bloggaajana osaa jo suodattaakin yhtä sun toista. Ja vaikutat kyllä muutenkin niin rempseältä naiselta, että helposta et hetkahda!
Hyvää treeni-intoa sulle jatkoon! Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja kehityt toivomallasi tavalla
Kiitos kommentistasi! Mulla on aina ollu vähän vaikeeta kirjottaa kauheen epäprovosoivaa tekstiä ja tiedostan sen tosi hyvin. Tuntuu että vaikka kuinka yritän esittää asiat sillai et niistä ei kukaan sais otettua hernettä nenään niin silti jotenkin aina epäonnistun. xD mut virheistä oppii ja täytyy toivoo et kehittäisin tässä pikkuhiljaa. :) Ja toi hyväksynnän hakeminen on hyvä pointti. Onhan se kivaa saada kehuja ja tykkäyksiä, mut sit kun niitä ei tuukkaan tai tulee huonoo kommenttia niin itsetunto romahtaa ihan täysin. Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat tolla ja se pitää oikeasti pitää mielessä. Ja mitä noihin kommentteihin tulee, niin tottakai tollasesta vähän paska fiilis tulee mutta on sitä jo oppinut omalla tavallaan suodattamaan asiattomuudet ja ottamaan rakentavat kommentit rakentavina. Ei kannata tuhlata aikaa noidenkaan murehtimiseen vaan keskittyä muihin juttuihin! :) Ja kiitos tsempeistä!
PoistaSiis en tajua mikä ongelma ihmisillä on noiden kuvien kanssa, sillä käsittääkseni tää blogi on Veeran urheiluelämästä ja kaikesta aiheeseen enemmän tai vähemmän liittyvästä. Yleensä urheilublogeissa, joissa kirjoittaja kertoo omasta kehityksestään, on myös kuvia vartalosta oli sitten hyvä tai huono itsetunto..
VastaaPoistaJoo oon samaa mieltä tässä. Tai siis mun mielestä on vähän motivoivampaa, jos tietää miltä terveys- ja urheiluelämästä kertova kirjoittava näyttää sillä elämäntyylillä, josta kirjoittaa... :D
PoistaTää oli hyvä postaus! Tykkään sun tyylistä kirjoittaa, harmi et niin moni otti kuitenki itseensä. Musta on jotenkin paljon kiinnostavampaa lukee tekstiä jossa on asennetta ja huumoria kun sellasta tylsää jolla yritetään miellyttää kaikkia. Vaikka en lukiessani ollut kaikista asioista samaa mieltä, niin silti tykkäsin lukee jotain näin erilaista.
VastaaPoistaHei tosi kiva että tykkäsit! Ei kaikista asioista tarvikaan olla ihan samaa mieltä ;)
Poista