FLUNSSASSA PUNTILLE? ÄLÄ OLE TYHMÄ

Hellurei taas! Mä oon koko eilisen ja tän päivän maannu sängyssä, sillä oon taas kipee. Siis en ollu lapsena tyyliin ikinä kipee, mutta viime vuoden aikana sairastin seitsemän flunssaa. Flunssat oli aina semmosia et kurkku kipee, sen jälkeen nuha, sitten yskä. Nyt oon kuitenkin kuumeessa, joka on todella harvinaista. Mä en todellakaan tiedä mitä mun vastustuskyvylle on tapahtunu. :D Sitä ei niinkun ole. Vaikka nukun, syön terveellisesti, syön vitamiineja ja liikun paljon niin silti ihan jatkuvasti. Alkaa niinkun ihan pikkuhiljaa menee hermo tähän touhuun. :D

Eilen siis heräsin 38,7 asteen kuumeessa kurkku aivan tulessa. Kattelin jo eilen, että on varmaan angiinaa, kun ei oo muita oireita, kun korkee kuume ja kurkku turvoksissa ja täynnä valkosia peitteitä. Sain sitten tälle päivälle ajan hoitajalle ja labraan ja huomenna selviää, että onko bakteeritartunta eli saako antibiooteilla hoitoon. Toivotaan, että olisin nopeasti kunnossa, sillä mulla on nyt kulkenu reeni tosi hyvin ja dieettikin päällä niin on kovin ikävää vaan maata sängyssä monta päivää. Tai kyllähän tää on ihan treenistä käyny, kun oon kahden päivän aikana hikoillu varmaan enemmän kun normaalisti viikon aikana. :DD Lisäks mun pikkuveli tanssii huomenna vanhat Orivedellä ja haluaisin kovasti nähdä ne. :( No tänään ei onneks oo enää ollu kuumeinen olo, että ehkä se tästä helpottaa. :)

Näin terveeltä näytin vielä tiistaina aamupäivällä, nopeasti se muuttuu. :D (Tsekkaa vika kuva) 

Sain tästä sitten hyvän postausaiheen, nimittäin sairaus&treeni. Oon ite aikasemmin ollu tän asian kanssa ihan sairaan tyhmä. Aina jos on ollu vähän flunssaa niin reeneihin on silti menty ja puntiltaki oltu ihan liian vähän aikaa pois, ja sitten se tauti vaan pitkittyy. Jos makais sen muutaman päivän ihan rauhassa, niin se tauti olis nopeemmin pois ja täydet tehot reeneissä. Mutta ei, kun ei se pääkoppa kestä. Varmaan kaikki liikuntanarkomaanit tunnistaa tän tunteen. :D

No lähiaikoina oon viisastunu onneks tän asian suhteen, ja pienessäkään kurkkukivussa en lähde salille tai reeneihin ja uskallan olla jopa koulustakin pois. Oon ennen ollu niin tunnollinen, että yks menetetty koulupäiväkin on tuntunu katastrofilta. :D Nytkin mulle siis tuli kurkku vähän kipeeks jo tiistaina, ja vaikka muuten ei ollu mitenkään kipee olo, niin jätin puntin suosiolla väliin, vaikka pahalta tuntu. Itseasiassa kaikista pahimmat riskit tulee justiinsa siinä, kun sairauden alkuvaiheessa menee rasittamaan itseään. On siis oikeasti todella tärkeää tunnistaa oireet heti ja tajuta levätä.

Flunssaisena treenaaminen altistaa erittäin vaaralliselle, jopa kuolemaan johtavalle sydänlihastulehdukselle, joka voi olla joskus myös oireeton (ainakin sydämeen liittyvistä oireista). Erityisesti kurkkukipu altistaa sille. Muutenkaan keho ei pysty samaan aikaan kohdistamaan energiaansa treeneistä palautumiseen ja taudin blokkaamiseen, eli kumpikin kärsii. Parin päivän tauko voi vaan pidentyä kuukausien mittaiseksi. Kipeänä tulisi myös syödä ja juoda hyvin. Voi tuntua ikävältä syödä paljon, kun vaan makaa, mutta se edistää parantumista. Kipeänä aineenvaihdunta kuluttaakin enemmän, kuin terveenä. Juominen on todella tärkeää, sillä keho tarvitsee sairaana todella paljon nestettä. Sairaana kannattaa syödä myös paljon C-vitamiinia ja sinkkiä.

Mitäs sitten, kun on vihdoin parantunut taudista? Itse pitäisin ehkä vielä ensimmäisen oireettoman päivän varmuuden vuoksi treenivapaana, mutta toisena oireettomana päivänä voi alkaa harjoittamaan kevyttä liikuntaa. Raskasta liikuntaa tulisi välttää vielä ainakin niin monta päivää, kuin on esimerkiksi kuumeillut. Henkisesti todella raskasta, mutta vielä raskaampaa sairastaa sama homma uudestaan. :D Vaikka tuntuu tosi pahalta, niin ei ne lihakset vielä viikossa minnekään katoa! Sitä paitsi kolme-neljä flunssaa vuodessa varsinkin paljon liikkuville on vielä ihan normaalia, eikä siltä oikein voi välttyä, jos ei omaa jotain supervastustuskykyä.

Mä tänään Tessan salakuvaamana :DDDDD

Eli rauhassa lepoa. ruokaa ja paljon nesteitä, niin pian oot taas yhtä aktiivinen, kun aina ennenkin!

-Veera