VIDEOPOSTAUS: NETTIVIHASTA JA "SLUT SHAMINGISTA"

Aivan ihana kansikuva :DDD Mutta siis videopostauksen muodossa ajatuksia varsinkin itseen kohdistuvasta nettivihasta ja slut shamingista! Nauttikaa :)

-Veera

MITÄ JOS EI SYÖ SUOSITUSTEN MUKAISTA RUOKAA

Maailmassa on paljon uskomuksia, jotka ovat olleet tosia niin pitkään, kunnes ne on todistettu virheelliseksi. Vähän niinkuin maapallo on litteä ja aurinko kiertää sitä. Tupakka on terveellistä ja suonenisku on paras tapa parantaa sairaita. Nykyään tollaset uskomukset tuntuu typeriltä mutta samanlaisia typeriä uskomuksia meillä on yhä ja useat niistä liittyvät ravintoon. Hyvä esimerkki on rasva ja sen asema ruokavaliossa.

1950-1960 luvuilla amerikkalainen tutkija Ancel Keys sai koko maailman uskomaan siihen, että rasva on pääsyyllinen sydäntauteihin ja lihavuuteen. Tämän johdosta kauppojen hyllyt ympäri maailman täyttyivät "kevyt"tuotteista, jotka tihkuvat sokeria ja tärkkelystä. Rasvattomat tuotteet eivät kuitenkaan ole pysäyttäneet lihavuusepidemiaa vaan päin vastoin kiihdyttivät sen leviämistä. Miksi ihmiset lihovat entisestään, vaikka rasvan piti olla se pääsyyllinen?

Ihmistä ei ole luotu syömään viljaa, sokeria tai edes lehmän maitoa. Jos mennään ajassa kymmenen tuhatta vuotta taaksepäin, ihmiset ovat syöneet lihaa, kalaa, munia, kasviksia ja pienissä määrin hedelmiä sekä pähkinöitä. Kymmenen tuhatta vuotta tuntuu pitkältä ajalta, mutta evoluution silmissä se on silmän räpäys. Siinä ajassa ei ihmiskehoa totuteta kestämään teollisia lisäaineita, viljaa tai lehmän maitoa. Ei ihme, että ihmiset ovat sairaita ja lihavia. Eiväthän apinatkaan elä leivällä, miksi meidän pitäisi?

Mun silmät avas lopullisesti Adreas Eenfeldtin kirja Ruokavallankumous. Kirja ei oo ehkä maailman parhaiten kirjoitettu ja asian ytimen olisi saanut tiivistettyä puoleen kirjan pituudesta, mutta siinä on paljon ajatuksia herättäviä pointteja juurikin sokerin ja tärkkelyksen vaaroista ja rasvan hyödyistä. Aikalailla kirjan pääpointti on se, että sokeri ja tärkkelys nostaa insuliinitasoja kehossa tosi korkeiksi, joka taasen edesauttaa rasvan varastoitumista rasvasoluihin ja altistaa sekä sydäntaudeille että diabetekselle. Sokeri ja tärkkelys eivät myöskään täytä niin hyvin kuin rasva ja proteiinit, jolloin sitä sokeria ja tärkkelystä tulee syötyä paljon enemmän. Rasvan terveyshaitoista ei edes ole oikeasti tieteellisesti pitäviä tutkimuksia. Voidaan myös miettiä ihan sitäkin, että mitä ihminen on luotu syömään. Mun mielestä hyvä vertaus kirjassa on se, että vaikka lehmät laiduntais niityllä, jossa ne vois syödä heinää niin paljon kun sielu sietää niin ne ei liho. Siks että ne syö sitä mitä niiden kuuluu syödä. 

Andreas kannattaa aika tiukkaa linjaa hiilareiden kanssa, jossa en ole ehkä ihan samaa mieltä, mutta hänellä on tosiaan hyviä ajatuksia. Varsinkin salitouhussa hiilaria tarvii, että lihakset voi kehittyä kunnolla, mutta noudatan itse sellaista kultaista keskitietä ja mietin että mistä ne hiilarit otan. Andreas tuntuu olevan myös sitä mieltä, että kaikenlaisia rasvoja voi syödä ihan mitenvaan ja kuinka paljon vaan mutta tonkin asian kanssa oon hitusen varovainen. :D Syön silti kyllä rasvaa aika huolettomasti verrattuna hiilareihin.

Oon aika tarkka oman ruokavalioni suhteen ja mulle on tärkeetä syödä oikein ja terveellisesti. Muiden ei mielestäni tarvitse olla yhtä tarkkoja ruokavaliota koskevissa päätöksissään mutta mun mielestä olisi kiva, että ainakin tietää mitä sinne suuhun laittaa. Yleisellä tasolla mua kauhistuttaa suomalaisten ruokatottumukset jotka periytyvät isältä pojalle. Suomalainen ruokavalio  ja ruokasositukset perustuvat leivälle, rasvattomille, usein sokeria tihkuville maitotuotteille ja perunalle. Suositellaan syömään viittä palaa leipää päivässä ja juomaan vähintään kolme lasillista maitoa päivässä. Liha ja kananmunat sekä rasvat ovat hyvin pieni lohko ruokapyramidia. Joskus kananmunien syömisestä varoitellaankin korkeiden kolesteroliarvojen pelossa. Ihan ok tosiaan jos tietää mitä se suositusten mukainen ruoka todellisuudessa on, mutta kun harva sitä valitettavasti tajuaa. En mäkään vielä pari vuotta sitten ymmärtänyt.

Mitä mä sitten syön ja mitä en? Tää on asia joka montaa ihmetyttää, koska syön aika vähän sellasta monen mielestä "normaalia" ruokaa ja mun ruokavalio on aika kaukana virallisista suosituksista. Pääasiassa mun ruokavalio koostuu lihasta, kananmunista ja kasviksista. Syön myös perunaa ja basmatiriisiä, sillä se on hellempää vatsalle kuin tumma riisi, sekä silloin tällöin maissipastaa. Määrät on mulla kuitenkin aika pieniä hiilarin suhteen. Hedelmiä syön maksimissaan kaksi: yhden banaanin ja yhden omenan. Rahkat sun muut korvaan munasmoothiella ja tonnikalalla sekä lihalla. 

Viljaa en oo syöny enää pariin vuoteen, koska siitä mulle tulee heti vatsavaivoja. Kauraa syön mutten muuta. :) Maitotuotteiden syömisen lopetin tossa huhtikuun alussa lähinnä kokeilumielessä, mutta oon nyt pysynytkin maidottomalla lähinnä sen takia, että mulla on parempi olo ilman maitoa ja sen hyödyistä on aika paljon ristiriitaista tietoa liikkeellä. Se on kyllä helppo proteiininlähde, mutta saattaa kerätä ylimääräistä nestettä kehoon, pitää yllä tulehdustiloja eikä rasvattomista maitotuotteista edes imeydy kehoon D-vitamiineja tai kalsiumia, koska ne on rasvaliukoisia. Ainoo mitä syön on heraproteiini lähinnä budjettisyistä. :) Maidon hyötyhin ja haittoihin aion perehtyä itsekin vielä paremmin tulevaisuudessa.

Joku lukija kysy multa joskus, että mihin aloittelijan kannattaisi kiinnittää huomiota ruokavaliossa. Mä sanoisin että sokeriin. Sokerin blokkaamisella saa jo oikeesti paljon aikaan ja saattaa jopa tiputtaa kiloja, vaikkei muuten koskisi ruokavalioonsa. Sitä on meinaan ihan joka paikassa ja mitä kummallisimmilla nimillä. Glukoosi, fruktoosi, sakkaroosi, glukoosi-siirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi, mitä näitä nyt on. Ne on kaikki sokeria, naamioituna jottei kuluttaja tajua mitä laittaa suuhunsa. Proteiinipatukat ja -juomatkin on vaan karkkia fitnessmuodossa. Ne on täynnä sokeria. Jopa leikkeleissä on sokeria. Täysmehut on melkein pahempi kun limsa, fruktoosikin kun on sokeria. Sen jälkeen kun ite jätin sokerit lähes kokonaan pois oon ollu paljon pirteempi enkä oo kärsiny makeenhimosta. Ja oonhan mä nyt kiinteytynytkin, joka on tietysti positiivista. ;)

Tällainen juhannuskunto mulla oli ilman suositusten mukaista ruokavalioo. ;)

Kannustan oikeesti lukee ton Ruokavallankumous -kirjan, koska siinä on oikeesti tosi paljon silmiä avaavia pointteja. Haluun myös korostaa, että niin pitkään kun ymmärtää mitä syö  ja kehossa on hyvä olla niin en todellakaan tuomitse muunlaisia ruokavalioita, joita en ehkä itse noudattaisi. Halusin tässä postauksessa vaan kertoo vähän omia kantoja tähän ruokavalioasiaan. :) Mitä mieltä te ootte noista suosituksista ja tällaisesta vähän vaihtoehtoisesta ruokavaliosta?

-Veera

ELÄMÄNI SAMBISTANA

Heissulivei! Pitkä aika on taas vierähtänyt edellisestä kerrasta kun oon ehtinyt koneen ääreen kunnolla istumaan. Meillä oli tosiaan toi sambareissu Tanskaan toissa viikonloppuna ja sen jälkeen oon viettäny kaiken ajan töiden, sambajuttujen ja erään spesiaalin tyypin kanssa. Nyt mulla onkin mun viikonloppu, eli eilinen ja tää päivä vapaata! Nää vapaapäivät on toki tärkeitä ja ainoita päiviä kun kerkeen tekee jotai järkevää, mutta toisaalta mulla on kauhee halu mennä duuniin, kun vielä toissapäivänä jollain ihmeen tuurilla olin kuluvan kuukauden ykkösmyyjä. :D Hirvee moti painaa kauppaa kun kilpailuvietti nostaa päätään. :D Vielä pitää nauttia ennen kun vanhat työntekijät painaa muutaman tonnin kaupat mun vapaiden aikana ja tipun pohjille. :DD

Halusin tehdä tässä välissä postauksen mulle tosi tärkeestä asiasta eli sambasta. Vaikka täällä blogissa kerron lähinnä juttuja mun salilla käymisestä ja syömisestä sun muusta, niin samba on aina mun ykkösharrastus. Jos mun olis pakko päättää tanssin ja puntin välillä niin valitsisin varmastikin tanssin. Niin tärkee juttu se on mun mielenterveyden kannalta. :D Postauksen kuvat Tanskan Aalborgin karnevaaleilta. Kuvaajana huippu Valtteri Enstedt. :)

Mä alotin samban vuonna 2007, kun asuttiin vielä äidin opiskeluiden takia väliaikaisesti Turussa. Monet kysyy, että mistä keksin aloittaa mun harrastuksen, mutta mulla ei oo mitään mielikuvaa. :D Ei niinkun minkäänlaista. No onneks alotin, en tiiä mitä tekisin nyt jos en olis! Mä siis tanssin Turussa vuoden ja sitten muutettiinkin jo takaisin Pirkanmaalle. Mulla olis ollu kova into jatkaa heti harrastamista, mutta meiltä oli Tampereelle päälle 60 kilometriä matkaa ja olin vasta kutosella, joten pidin vähän väliä harrastamisesta. Aloitin meidän sambakoululla União da Roseiralla kasiluokalla eli syksyllä 2010 kahden välivuoden jälkeen. Siitä lähtien oonkin ollut aktiivisesti mukana ja halu kehittyä on ollut kova. Nyt siis tanssivuosia on kerääntynyt yhteensä seitsemän. 

Ihmisillä on sambasta usein se kuva, että nätit tytöt vaan hetkuttaa paljasta pyllyä sulkapuvuissa. Sitä mielikuvaa halutaan meidän sambakoululla kitkeä ihmisistä, sillä samba on yhteinen harrastus sekä lapsille, nuorille, aikuisille että mummoille ja vaareille. Oikeastaan 150 hengen kulkueesta alle kymmenellä on bikinit päällä! Meidän koulussa on vieläpä aika tarkkaa kuka ne bikinit saa päällensä laittaa. Sitä varten järjestetään erityinen tanssikoe, jossa valitaan koulun parhaat tanssijat, passistat eli soolotanssijat eli bikinitanssijat. Joka vuosi passistoita valitaan yleensä neljästä kymmeneen. Kymmenen on oikeastaan jo tosi paljon, harvemmin ihan niin montaa passistaa valitaan per vuosi. Passistaksi voi hakea meidän koulussa 18 vuotiaana. Itse olen nyt toista vuotta passistana, pääsin heti ekalla kerralla kun hain mun 18-vuotis synttäreinä ja toisen kerran nyt viime syksynä. :) 

Suomen Sambakoulujen Liitto eli SSKL järjestää joka kesäkuu Helsingissä Helsinki Samba Carnaval -tapahtuman, joka on samalla sambakoulujen välinen SM-kilpailu. Meidän sambakoulu on voittanut yhteensä neljä kertaa, edellisen kerran vuonna 2011 ja jotenkin tuntuu, että tänä vuonna voisi olla taas aika hyvät mahikset. ;) Niin hieno kulkue tulossa! Tänä kesänä karnevaalit järjestetään 17.-18. kesäkuuta, ja kulkueet lähtevät Senaatintorilta la 18.6. klo 15. Sinne saa tulla sitten katsomaan ja kannustamaan! 

Ulkopuolisille on yleensä vähän vaikeeta selittää karnevaalien järjestämistä, sillä se on aika monimutkainen homma ja sisältää ihan hirveesti asiaa. Ensinnäkin joka vuosi kulkueella on eri aihe, jota kulkue siis kuvittaa. Tänä vuonna meidän koulun aihe on selfie. :D Kulkueessa on monta erilaista "alaa" eli kulkueen osa-aluetta, jotka kuvittavat aiheen eri osa-alueita. Esimerkiksi mun ala, passista-ala kuvittaa pin up -kuvia. Ite oon esimerkiksi sirkustirehtööri. :D Me myös tehdään joka vuosi uusi biisi, joka kertoo meidän aiheesta ja rakennetaan uudet lavastevaunut. Samoten joka vuosi tehdään itse uudet puvut. Siks mun kevät onkin aina vähän kiireistä ja köyhää aikaa, kun helposti pari-kolmesataa tuntia ja muutama sata euroa menee tohon pukuun. :D Kulkueessa on eri alueita, jotka tuomarit arvostelevat samaan tapaan kun Rionkin karnevaaleilla. Niihin kuuluu esimerkiksi juurikin biisi, aihe, lippupari joka esittelee koulun lipun yleisölle ja tuomareille, vaunut ja puvut sekä paljon muuta. Teknistä tanssitaitoa ei arvostella muilta kuin passistoilta, muuten hyvä fiilis ja meininki merkkaa eniten! Tuomareiden antamien pisteiden perusteella sitten valitaan voittajakoulu.

Karnevaalit on todellakin aina vuoden kohokohta. Vaikka niiden eteen tekee työtä rutosti, niin kaikki on sen arvoista. Sitä fiilistä on ihan mahdotonta kuvailla. Fyysiseltä rasitukseltaan kulkue alkaa muistuttamaan tyyliin jotain puolimaratonia (heh ehkä liiottelin mut aika lähellä ;D), mutta sitä ei tunne yhtään. Mua joskus itkettää kun tanssin, kun mulla on niin kivaa ja rakastan sitä niin paljon. Kavereista ja yleisöstäkin saa niin paljon voimaa, että se tunti-kaks menee tosi äkkiä. Sen rasituksen huomaa yleensä vasta kulkueen jälkeen kun on aivan sika poikki. :D

Karnevaalit, puvun tekeminen ja treenit on vaan osa tätä koko hommaa. Niiden lisäks mä  esimerkiksi opetan ja keikkailen ahkerasti. Jos meidän showryhmän haluaa keikalle vaikka häihin tai firman juhliin tai ihan mihin vaan, käy kattomassa speksit täältä. :) Kaikista parasta tässä harrastuksessa on kuitenkin ihmiset. Puhutaan perhe Roseirasta. Noista ihmisistä on oikeesti tullu mulle parhaat ystävät ja perhe, jota ilman en pärjäis. Hauskaa on, että välillä mulla ja mun kavereilla saattaa olla ikäeroo enemmän kun mulla ikää mutta silti ne on mun ystäviä samalla tavalla kun mun teinikaverit. :D Se onkin tän lajin hienous.

Voisin kertoo tästä vaikka kuinka ja paljon, mutta jätetään se myöhemmälle. :D Kysymyksiä toki saa esittää! Meillähän alkaa taas syksyllä uus kausikin, eli jos uus harrastus kiinnostaa, niin ota yhteyttä muhun ja järkätään homma kuosiin! :)

-Veera