THE STRUGGLE IS REAL

Oot köyttäny ittes huolella vetoremmeillä kiinni tankoon ja nenää alkaa kutittaa.

Jääkaappiin ei mahdu kerralla kun muutaman päivän ruokaostokset ja sen takia täytyy käydä useemmin kaupassa. Ja kaupassa käyminen on käy melkein salitreenistä, kun muutamalle päivälle täytyy ostaa kolme kassillista ruokaa ja kantaa ne himaan. Siinä on todellinen 1st world problem!

Et kerkee käyttää kaikkia sun ihania nättejä vaatteita ja korkokenkiä, joita vaatehuone on pullollaan kun 90% vapaa-ajasta oot trikoissa...

...ja niitä trikoita ja urheilutoppeja ja sukkia on pyykkikori aina pullollaan mutta ikinä mitään ei oo puhtaana.

Sun aineenvaihdunta on sillä tasolla, että tanssikeikoille tarvis palkata oma hienpyyhkijä, ettei näyttäis tanssiessa siltä että oot käyny minuutti sitten suihkussa eikä oo kuivannu itteensä.

Suurimman osan päivästä mietit vaan sitä, että koska saa syödä seuraavan kerran. 

On suhteellisen vaikee löytä miestä, jonka seurassa tuntisit ittes ihan oikeesti pieneks. 

Päädyt aina uusia ihmisiä tavatessa puhumaan salilla käymisestä ja ruokavalioista, vaikka toista ei ees kiinnostais, koska sun elämässä ei oo mitään muuta. Eli oot rasittava.

Puntilla sun takapuolesta jää aina hikiläntti kaikkeen mihin istut ja jatkuvasti saa olla pyhkimässä jälkiänsä. :D

Mitkään vaatteet ei sovi päälle, kun takapuoli ja hartiat on vaatekokoo M-L ja keskivartalo XS, jonka lisäks sulle on siunaantunu maailman lyhyimmät sääret ja pienet rinnat.

Et oikein koskaan keksi postauksiin sopivia kuvituksia ja päädyt aina selaamaan puhelimesta jotain pelastusta. Ja ne pelastukset on aina yhtä turhia kun tän postauksen kuva suorinjaloinmavetangosta.

Mä ja mun elämää suuremmat ongelmat.

-Veera